Kuka hullu niitä kortteja oikein itse askartelee! Ja miten niistäkin voi muodostua näin iso juttu. Senhän piti olla simppeliä. Violetti kortti mihin tulee jotain kivaa. OK, kuulostaa helpolta, mutta toisin kävi. Kolmessa askarteluliikkeessä käytyäni jouduin toteamaan, että lämmintä violettia korttipohjaa ei vain ole saatavilla. Onneksi kaasoni on sen verran näppärä, että keksi kolmannessa liikkeessä ratkaisun ongelmaamme ja ajatteli jotain sellaista mitä minä en osannut; korttipohjahan voi olla myös toisen värinen! Mikä helpotus.
Nyt on siis kaikki korttiainekset valmiina ja minä täälä odottelen, että kaasot tulevat tänne niitä askaretelemaan! On tarraa, leimaa, nauhaa ja koristetta. Vähän kaikkea ja sopivasti sekasin, niin kuin tekijänsäkin!
Mutta todellakin, jos olisin vain aiemmin tiennyt, että korttejakin voi ostaa valmiina... Uskon, että olisin varmasti tilannut ne. Tosin tuleehan niille hintaa huomattavasti enemmän ja budjettimme ei kuitenkaan ole mikään tähtitieteellinen. Pelkään meinaan kovasti sitä päivää kun ne kimalteet levitetään tuonne pöydälle ja isketään se lämmitin/puhallin päälle (meillä piheimmillä siis asian ajaa fööni), kuka kumma ne jäljet täältä siivoa. Sitten meidän pikkuneiti tulee ja työntää levinneitä kimalteita suuhunsa. Isänsä sitten miettiin muutaman viikon ajan vaipanvaihdon yhteydessä, että on se kumma kun kakkakin kimaltaa. Mutta toisaalta, ompahan omanlaiset kortit ja hieno tietää, että itsekkin osaa jotain tehdä. Eipä tässä näihin häihin kuitenkaan liikaa näpertelyä ole tulossa.
Alla olevasta osoitteesta löytyy mallivideo tuosta kohokuvioinnista, jota mekin aiomme ilmeisesti tulla käyttämään korteissa. Häämessuilla kertoivat sen olevan niin kovin helppoa, että kuka tahansa osaa askarrella tosiaankin korttinsa itse. Katsotaan.
http://www.sinelli.fi/sinelli/pages/Models
Ostimme korttiainekset kolmesta liikkeestä, mutta voin vannoa, että ikinä en enään aio asioida Jyväskylän Sinellissä. Siellä (ilmeisesti yrittäjänä) ollut kärttyisä akka oli kyllä kaukana asiakaspalveljista. Oli uskomatonta huomata, kun menimme sinne avoimin mielin ja apua tarviten, että sitä ei todellakaan saatu. Muissa liikkeissä henkilökunta tuli auttamaan heti ja erittäin avuliaasti (erityisesti Askartelupuoti Piassa), sillä askarteluliikkeissä kiertäessämme meillä ei vielä todellakaan ollut ajatusta kortin ulkonäöstä.Apua emme saaneet tuotteiden määräarvioinneissa, emmekä ideoiden suunnittelussa. Kysyimme, miten tuossa kohokuvioinnissa väriensekoittaminen toimii, niin vastauksena heidän askartelupöydän ääressä saimme ylimielisen katseen pöydän läpi ja tokaisun "ei tässä nyt ole aineksia niin ei voi kokeilla, mutta tuskin siitä hyvä tulee ". Katse siis vaelteli pöydällä, missä oli kaikkea, mitä askartelussa ikinä voi tarvita. Uskomattoman paska kokemus.
Saimme myös äitini kanssa hienon ajatuksen ja päätimme lähteä käymään heinäkuun aikana kesäretkellä Riihimäellä, Duni-Havin tehtaanmyymälässä. Josko sieltä saisi koristeliinat pöytiin ja ehkäpä kynttilöitä ja kahviserviettejä. Tätäkään emme olisi tulleet varmasti ajatelleeksi ilman Häät Sulhasen tapaan -ohjelmaa. Siinä kun kaikki käyttävät Dunin tuotteita. Kannatti siis tallentaa niitäkin ohjelmia kevään ajan!
Jaa niin, täytyykin varmaan käydä postissa tai jossain etsimässä sopivan kokoisia kirjekuoria. Ja postimerkkejäkin täytyy alkaa valitsemaan. Jälleen lisää puuhaa.
Vielä huomioitavaa:
- postimerkit
- kirjekuoret
- liimaa askarteluun
-juhlapaikan koristelu pitäisi suunnitella (pöydät nyt ainakin, mutta mitä muuta koristellaan?)
-paikkakortit (tosin ovat jo osittain työn alla)
